sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Yhteisvastuuta ja muuta sunnuntaipuuhaa

Minulla oli tänään työpäivä. Kirkolla oli Yhteisvastuu-tapahtuma, joka alkoi perhemessulla ja jatkui hernekeiton nauttimisella, arpajaisilla ja kasvomaalauksilla. Esimerkiksi. Tempausta oli järjestämässä pyhäkoulu- ja diakoniatyö, paikalla häärivät ainakin aikuisia vapaaehtoisia ja yksi rippikouluryhmä.

Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi siis myytiin Joka arpa voittaa -arpoja, jotka näyttivät olevan aika suosittuja. Tai arpa on ehkä väärä sana, kun arpominen tapahtui pyörittämällä onnenpyörää. Itse sain parilla eurollani pikkuisen sinisen lasipullon ja aivan ihanat nappihelmet. Onneaan olisi voinut koettaa vesipajatsossakin, mutta jätin sen homman muksuille.

Murkinaksi tapahtumassa myytiin hernekeittoa ja vohveleita, ja tietty kahviakin oli tarjolla. Leivonnaisia pystyi ostamaan mukaansakin, ja minä nappasinkin mukaani (maksua vastaan tietty) rasiallisen lusikkaleipiä. Nuorisotyöntekijä ja päiväkerhotädit olivat järjestäneet paikalle jotakin arvailujuttujakin, joista en ollut niin perillä.

Ilmaista huvia oli ympäriinsä käppäilevät prinsessa ja Saapasjalkakissa, jotka tarjoilivat ipanoille karkkia. Kasvomaalauksiakin sai huokeaan nollan euron hintaan, ja poniajelu oli yhtä halpaa. Ihanaa, että ilmakin oli niin nätti, ettei ponin (tai ihmistenkään tietenkään) tarvinnut värjötellä sateessa.

Koska Yhteisvastuu-keräyksen tuottoa menee suomalaisen kohteen (tänä vuonna ylivelkaantumisen torjunta) lisäksi Ugandaan, ajattelin että olisi ihan hauska pukeutua johonkin Afrikasta tuomaani kolttuun. Vaikkei asuni olekaan juuri ugandalaista designia, sopi se silti teemaan ihan hyvin. Kotona tein huippulöydön; parvekkeen seinässä on joku ihme nuppi, jonka päällä kamera pysyy hyvin pystyssä. Pystyn siis ottamaan itselaukaisukuvia jipii! Tällä kertaa en kuitenkaan malttanut ottaa tarpeeksi montaa, koska kaikissa on vähän tyhmä naama. Mutta asu onkin tärkeämpi nyt.

 En ole noiden olkapääpuffien suuri fani kylläkään...

Töiden jälkeen menin vähän kotikotio, koska äiti soitteli, että minun kummini olisivat tulossa kylään. Kylmikselle meno oli muutenkin ihan passeli idea, koska päätäni oli särkenyt koko päivän, ja silloin iltapäivällä särky oli melkoisen hirveä. Ajelin siis Kylmikselle, heitin särkylääkettä naamaan ja koitin vähän nukkua.

Nukkumisesta ei tullut mitään, mutta oli kiva nähdä kummeja. Ei olla nähty pitkään aikaan, ja nyt tulikin sitten turistua. Lähinnä minun Nigerian matkastani, mutta muista jutuista myös.

Nyt olen kotona Tampereella, ja odottelen nukkumaanmenoaikaa. Tunnin päästä pääsee nukkumaan. <3

Ei kommentteja: