maanantai 5. joulukuuta 2011

Villaisia vällyjä

Jokin aika sitten postilaatikosta ilmestyi kutsukirje, joka toivotti kaksi meidän talouden aikuista (kutsua ei oltu osoitettu kenellekään erityisesti, niitä oli ilmeisesti vain ripoteltu satunnaisiin postilaatikoihin. tai jopa kaikkiin.) Motelli Pentinkulmaan aterialle ja kuuntelemaan villaisten petivaatteiden esittelyä. Moni kutsun saaja varmaan tuhahteli jotakin "möh, tälläisiä mainosjuttuja, tuputtavat vain kalliita tuotteitaan", mutta minä otin innoissani kutsun vastaan. Luvassa olisi sentään ilmaista ruokaa, eikä minulla olisi kai muutakaan tekemistä torstai-iltana.

Viime torstaina otin äitin mukaan ja ajelin Urjalaan. (Hui kauhia kun oli pimeetä, aika jännää ajaa!) Viiden maissa Pentinkulman kabinettiin oli kokoontunut kymmenkunta ihmistä, ja aloitimme tilaisuuden murkinoimalla. Tarjolla oli aika perusjuttua, riisiä ja kanakastiketta. Ihan maistuvaa ruokaa, tykkäsin etenkin salaatinkastikkeesta. :D Ja pullasta! Kahvin kanssa oli tosi hyvää omenapullaa, ja kun kahvit ja pullat alkoivat olla kitusissa, alkoi esittely.

Paikalla oli Riedeckin edustaja, joka esitteli meille villasta tehtyjä petivaatteita. En ollut kuullut kyseisestä firmasta aikaisemmin, joten oli ihan mielenkiintoista kuunnella. Täti kertoi villaisten peittojen, tyynyjen ja petauspatjojen miellyttävistä ominaisuuksista, terveysvaikutuksista ja puhtaana pysyvyydestä. Kuulosti ihan hyvältä, että villajutut ovat kesällä hengittäviä ja talvella lämpimiä, oysyvät hyvin puhtaana ja edistävät vielä terveyttäkin. Mutta hinta sen sijaan ei kuulostanut kovin houkuttelevalta.

Kaiketi kaikki patjat sun muut maksavat aika paljon, mutta nuo tuntuivat maksavan erityispaljon. Kapeakin patja (bambupäällinen, avaruuskerros ja öljykerros (!?)) maksoi melkein tonnin, eikä peittoakaan saanut paljon halvemmalla. Omassa mielessäni shoppailun mielekkyyttä vähensi myös se, että tuotteet oli tilattava siinä ja silloin (vrt. tässä ja nyt), eikä voinut miettiä asiaa sen kauempaa.

No, enhän minä ollutkaan menossa ostosreissulle, vaan syömään ja kuuntelemaan esitystä. Kotiin lähtiessä jokainen sai mukaansa ihan soman avaimenperän, ja minulla ja äitillä oli auton perässä vähän Makeistukun ostoksia. Käväisimme nimittäin karkkikaupan puolella ennen petivaatetilaisuutta. ^^*

Asukuva on tällä kertaa mallia vessanpeili + selostus. Kimalteisen neuletakin lisäksi asu koostui pitkästä topista, kaulassa roikkuvasta ristikorusta, viime aikoina ahkerasti käytössä olleista pöksyistä ja ilmaisshoppailluista saappaista. Ai niin ja korvissa keikkui hirvet.

(tosi hyvin tarkoitustaan palveleva kuva... eeeh not.)

Viljamille kelpaa ihan hyvin tavalliset peitot. Ehkä koska se on itse niin villainen...

:DDD

Ei kommentteja: